Ahvenanmaa

Perussuomalaisten varjobudjetti kritisoi rahansiirtoja Ahvenanmaalle. PS on närkästynyt siitä, että Ahvenanmaalle annetaan liikaa rahaa suhteessa muihin kuntiin.  Kävin Tilastokeskuksen sivuilla selviättämässä kuntien samaat valtionosuudet. Kuntien asukasta kohden saamista valtionosuuksista vuonna 2008 tein tämän kaavion (klikkaa isommaksi):

Ahvenanmaan suhteellinen osuus on jostakin syystä kieltämättä korkea, joten perussuomalaisten nostaman älämölön ymmärtää. Katsotaanpa kuitenkin osuutta kaikista siirroista:

 

Silmätikuksi nostetun Ahvenanmaan osuus kaikista valtion rahansiirroista kunnille on vain 2 prosenttia. Kaikkiaan kunnille on vuonna 2008 siirretty yli 9 miljardia euroa. Suomen osuus esimerkiksi Kreikan tukipaketista on 1,5 miljardia. Kertaluontoinen Kreikan tukipaketti on pikkurahaa maan jokavuotisiin sisäisiin rahansiirtoihin verrattuna.

Tilastokeskuksen aineistosta selviää, että ahvenanmaalaiset ovat erinomaisia veronmaksajia (tuorein tieto vuodelta 2006):

Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan lisäksi vain Ahvenanmaa yltää maan keskiarvon yli mitä tulee maksettuihin veroeuroihin asukasta kohden.

Ymmärrän silti perussuomalaisten närkästyksen. Miksi ahvenanmaalaiset saavat niin paljon enemmän (asukasta kohden) kuin muut? Miksi erityiskohtelu? Perussuomalaisten on helppo piikitellä pientä Ahvenanmaata. Siellä ei ole heillä äänestäjiä, ja ruotsalaisvihaa hyödyntämällä populistipuolue luonnollisestä yrittää kerätä kannatusta.

Rahansiirrot kunnille on tärkeä aihe. Miksi pääkaupunkiseutua, Uuttamaata, Pirkanmaata ja Varsinais-Suomea lukuunottamatta Suomen kaikki kunnat saavat maan keskiarvoa enemmän valtion rahaa asukasta kohden? Eikö tulisi vaatia kaikkien kuntien tasapuolista kohtelua? Eikö tulisi lopettaa holtiton rahan siirto etelästä muualle Suomeen, kuten Pohjois-Karjalaan, Lappiin, tai Ahvenanmaalle?

Pelkistä metropolialueen liikenneinvestoinneista espoolaisten autoilijoiden himoitsema keskustatunneli (0,5 miljardia euroa), tai joukkoliikenteen kannattajien länsimetro (0,8 miljardia) sekä kehärata olisi tehty jo aikoja sitten, jos kuntia kohdeltaisiin tasapuolisesti. Ahvenanmaan, tai Kreikan vihatun tukipaketin, osuus tässä kokonaisuudessa on mitätön.

My Surly Cross Check build

Bild


I am very pleased with this Surly Cross Check I built last winter. Its steel frame absorbs bumps giving a smooth, still fast ride. It has all the fender, rack, and bottle cage mounts you’ll ever need (the 2011 version of the fork even has lowrider rack mounts which the pictured 2010 model lacks). I’ve ridden mine both with a Soma 3-speed moustache bar, and Nitto drops. Currently I run 1×8 gears with a Shimano bar end shifter in friction mode on the right hand bar end. To the left I have a mirror, since for security I really like mirrors in traffic. To add some luxury I have a Brooks B17 Special honey-coloured saddle and matching handle bar tape. The cranks and 44 tooth chainring are made by Sturmey-Archer. The mudguards are from the SKS chromoplastics line. This is a perfect commuter, a comfortable touring bike, and a great choice for century rides. I’ve ridden it some 3000km during this season, out of which 245 km during a single day.

Soma Saga, 1000km review

Soma Saga

Soma Saga is a touring bike frameset made out of chromoly steel. I have ridden mine 1300 km now, both with a drop bar and a butterfly bar, the latter with a longer stem. I have a 52 cm frame that I purchased from the US.

What I like:

  • It’s a great looking utility bike frameset
  • Huge tire clearance (on 26″ frame): I run 2.1″ studded tires during winter – with fenders!
  • It has all the mounts you need: for front and rear rack, fenders, 3 water bottle cages, plus there’s a kickstand plate, which the competing Surly Long Haul Trucker lacks; there’s even an extra spoke holder on the chainstay
  • What I don’t like:

  • – Paint quality: paint chips real easily
  • – The frame is quite heavy and slow. It’s a frame for loaded touring, and can haul heavy cargo while still handling well, but its not fast.
  • – Frame finish wasn’t perfect from the factory. The bottom bracket shell wasn’t properly chased and faced and the bottom bracket didn’t align well on first install. In the end we managed to install it without needing to reface and rechase the shell, but it was a hassle.
  • Soma Saga

    Kohtuullinen pysäköintivirhemaksu

    Mikä olisi sopiva pysäköintivirhemaksu? Tässä ollaan Helsingissä tällä hetkellä aivan liian lepsuja.

    • Vähintään pysäköintimaksun Helsingissä tulisi olla samantasoinen kuin joukkoliikenteen tarkastusmaksun (80 euroa).
    • Jos peltikasa jätetään näköesteeksi suojatien eteen, raitiovaunukiskoille tai kevyen liikenteen väylälle, tulisi peltikasa hinata välittömästi pois. Omistaja saisi auton takaisin maksettuaan pysäköintirikemaksun, sekä hinauskustannukset.
    • Pelastustielle tai invapaikalle pysäköinti on jo niin törkeä ja jopa henkiä vaarantava teko, että siitä ottaisin kortin kuukaudeksi hyllylle.
    • Toistuvista rikkeistä peltikasa tulisi takavarikoida valtiolle.

    Epäsuorat kustannukset eivät näy autoilun hinnoissa

    (Julkaistu Helsingin Sanomissa 4.2.2011)

    Keskustelu ruuhkamaksuista käy kiivaana. Eräs toistuva argumentti niitä vastaan on, että autoilijaa jo nyt rahastetaan liikaa. Mutta miten tämän asian laita todellisuudessa on?

    Autoilun aiheuttamia haittoja kaupunkialueilla ovat melu, päästöt, ruuhkat sekä tilantarve. Tieliikenteen melun kustannuksiksi Euroopassa on arvioitu jopa 2 prosenttia BKT:sta.

    Suomen hiilidioksidipäästöistä karhunosa on peräisin autoilusta. Melu ja pienhiukkaspäästöt tekevät alueita kelvottomaksi asuin- ja virkistyskäytössä, laskevat kiinteistöjen ja tonttien arvoa, ja aiheuttavat terveysongelmia.

    Jostakin syystä päästöt ja ruuhkat hallitsevat keskustelua autoilun haitoista, vaikka tilan vieminen on jopa suurempi haitta. Noin neljännes kaupungin pinta-alasta menetetään autoille, sillä autot tarvitsevat teitä, pysäköintipaikkoja, eritasoliittymiä ja risteysalueita. Tämä tila on poissa asunnoilta, toimistoilta, ja viheralueilta. Käsityksen haitan huikeasta rahallisesta arvosta saa pohtimalla, paljonko maksaa neljäsosa Helsingin, Tampereen tai Turun pinta-alasta.

    Epäsuorat kustannukset – melu, päästöt, tilan vieminen tai ruuhkat – eivät toistaiseksi näy autoilun hinnoissa. Päinvastoin kuin usein väitetään, yksityisautoilua kaupungeissa siis subventoidaan.

    Pentti Linkola ei mielistele vaan haluaa pari nollaa väestömäärästä pois

    Pentti Linkola Vantaalla 20/2010, kuva (c) TK

    Tässä tyhjän puheen maailmassa on arvostettava miestä, joka ei myötäile, ei rahtuakaan mielistele kuulijaansa. Sama viesti Pentti Linkolalla oli Vantan vihreiden nuorten ja opiskelijoiden järjestämässä paneelikeskustelussa 26.11.2010, joka hänen teksteistään on ollut luettavissa jo vuosikymmenien ajan. Sanoma ei muutu vuosien varrella, eikä viesti riipu kuulijakunnasta. Tavoite on maapallon säilyttäminen elinkelpoisena. Ongelmien äiti on ihmisen liikakansoitus. Maksimissaan tulisi hyväksyä 2 lasta naarasta kohden. Vahvaa hallintoa tarvitaan kansan syntyvyyden ja kulutustason pitämiseksi aisoissa. Länsimaisessa parlamentaarisessa demokratiassa massat päättävät, ja massat haluavat aina vain lisää ”leipää ja sirkushuveja”: autoja, kesämökkejä, lentomatkoja, ja todisteena tästä länsimaiden kulutustaso on nykyisellä öykkärimäisellä tasolla. Tämä käy lopulta koko biosfäärin — siis myös ihmisen — tuhoksi. Linkolan yhteiskunnassa massoja ohjaa ajattelevan vähemmistön muodostama voimakas hallitus, jolla on kurin ja pakon ylläpitämiseksi käytössään vahvat poliisivoimat.

    Olisiko uudesta tekniikasta maapallon ja sivilisaation pelastajaksi? Pentti Linkola tyrmää tämän täysin. Tekniikkausko ei Linkolan mielestä eroa mitenkään uskosta, jossa jumala pelastaisi planeetan ja ihmiskunnan. Linkolan mielestä tekniikka on tuonut mukanaan vain kulutustason kasvua ja lisää ongelmia, eikä päinvastaisesta ole todisteita.

    Mitä sitten ihmisen tulisi tehdä luonnon pelastamiseksi? Tässä Linkolan keskeinen ajatus on luopuminen, ja tässä kohtaa ehkä parhaiten ymmärrän Linkolan ajatusmaailmaa. Todellakin ihmisellä on kummallinen tapa touhuta ja häärätä ja ”hoitaa” asioita kuntoon. Esimerkiksi ”metsänhoito” on Linkolalle jo sanana synkkä vitsi. Parasta ”metsänhoitoa” olisi vain pysyä erossa metsästä. Näin avohakkuulla raiskattu luonto olisi jo muutaman sadan vuoden päästä palannut ennalleen, aarniometsäksi. ”Ihmisen tulee istua hiljaa paikallaan ja pyörittää peukaloitaan”, Linkola sanoo.

    Hieman keskustelu sivusi myös pääkaupunkiseudun politiikkaa ja Helsingin ahmaisemaa Sipoon osaa, joka Linkolan mielestä on sympaattista, harvaan asuttua aluetta. Linkola kauhisteli Vihreiden Otto Lehtipuun lausuntoa, jossa Lehtipuu piti myönteisenä että Sipoo voidaan nyt rakentaa. Pääsin esittämään tähän yleisökysymyksen, miksi Linkolan mielestä on parempi jättää Sipoo rakentamatta, minkä seurauksena ihmiset muuttavat esimerkiksi Nurmijärvelle ja ajavat sieltä kaukaa yksityisautoillaan Helsinkiin töihin. Linkola ohitti kysymykseni, ja arvaan kyllä miksi.

    Kysyin myös, miksi Linkola on perustanut Luonnonperintösäätiön, joka hankkii ja rauhoittaa suomalaista metsää, jos toivoa ei juuri ole. Tässä on Linkolan mukaan kyse viivytystaistelusta. Parasta mitä tänä päivänä voi tehdä on pelata aikaa. Lopullista tuhoa tuskin voidaan estää mutta sitä voidaan lykätä, ehkä vuosia, ehkä vain päiviä tai sekunteja. Itsekin teen silloin tällöin lahjoituksia Luonnonperintösäätiölle: http://www.luonnonperintosaatio.fi/

    Google is much larger than Microsoft’s Bing

    Bild

    I’ve compared search engines for Finnish magazines since 1999. I have a method that quite accurately estimates search engine relative sizes. Microsoft, with its new Bing, is pushing into Google’s territory. However, Microsoft’s new product only indexes ca 1/4 out of the amount of pages that Google does. In fact, Bing today is only half the size of Google 3 years ago. With Microsoft’s resources, it ought to be able to do better than this.

    Mielenosoitus

    Bild

    Joka päivä töihin pyöräillessäni joudun kärsimään autojen melusta, päästöistä ja liikennevirtojen tuottamasta turvattomuudesta. Kunnallisvaaliäänestäminen, mielipidekirjoittelu ja esimerkiksi pyöräilyä tukeviin mielenosoituksiin osallistuminen ovat tapoja kiinnittää huomiota näihin epäkohtiin.

    Maan ystävien viime syksyn autottomana päivänä 22.9.2009 järjestämässä kulkueessa osallistujia oli varmasti satoja ja tunnelma oli korkealla. Lauantaina 13.2.2010 ratkaiseva kollektiivinen tahto taas puuttui: kulkueeseen vaivautui vain noin 10 henkeä ja Töölöntorille tullessamme kärkijoukko yllättäen kurvasi Sandelsinkadun Alkoon (!), mikä käytännössä päätti mielenosoituksen.

    Joskus kanssaihmisiltä toivoisi hieman enemmän päämäärätietoisuutta ja sitoutumista tavoitteisiin. Ihmettelen myös, missä kaikki pääkaupunkiseudun Vihreät olivat lauantaina. Eihän pikkupakkanen sentään saanut unohtamaan periaatteita?

    Muuan kiistelty hahmo kuvasi vihreiden luonteen lujuutta jo 1980-luvun puolivälissä: ”mielenosoituskulkueeseen osallistutaan, jos reitin pituus on kohtuullinen ja sää poutainen”. Myös nykyinen vihreä sukupolvi näyttää olevan vetelää ja mukavuudenhaluista porukkaa.

    Talvipyöräily on turvallista

    Bild

    Tietotekniikan popularisoija Petteri Järvinen kirjoitti blogissaan ”Kirjaimellisesti kylmiä faktoja” talvipyöräilystä: ”Suomi ei sittenkään ole osa Keski-Eurooppaa, jossa voi pyöräillä töihin vuoden ympäri.”

    Kokemuksesta tiedän, että Suomessa voi mainiosti pyöräillä ympäri vuoden olettaen että seuraavat kolme seikkaa ovat kunnossa:

    • kevyen liikenteen väylien talvikunnossapito (eli lumen auraus)
    • maastorenkailla varustettu polkupyörä (nastat eduksi)
    • vaatetus (3-kerrosvaatetus, rukkaset, huppu, päänsuoja, ja tietenkin kypärä)

    Järvinen paljastaa bloginsa kommenttiosiossa lisää asenteistaan: ”luulen, että laajamittainen talvipyöräily johtaisi niin moniin onnettomuuksiin että saldo kansantaloudelle olisi negatiivinen.”

    Liikenne- ja viestintäministeriön talvipyöräilyä Helsingissä ja Oulussa kartoittanut tutkimus todistaa päinvastaista. Tutkimuksen mukaan talvella pyöräilijöille sattuu itse asiassa suhteessa vähemmän onnettomuuksia kuin kesäisin: Helsingissä talvikuukausien (marraskuu–maaliskuu) aikana pyöräilyn osuus oli 8 % koko vuoden määrästä. Tuona aikana vastaavasti onnettomuuksia tapahtui 6 % kaikista pyöräilijöiden onnettomuuksista vuodenaikana. Oulussa tarkkaa kausivaihtelua ei tutkimuksen aikaan ollut saatavilla, mutta arvioiden mukaan talvikuukausina pyöräilyn määrä oli 28 % koko vuoden määrästä. Onnettomuuksia sattui pyöräilijöille talviaikana 23 %

    Kesän suurempi onnettomuusriski selittyy tutkimuksen mukaan suuremmilla nopeuksilla, ja lisäksi talvipyöräilijät lienevät keskimäärin kesäpyöräilijöitä paremmin varustautuneita.

    Haastankin Petterin ja muut näppäimistön ääressä ja auton ratissa viihtyvät varustautumaan asianmukaisesti ja hyppäämään pyörän selkään myös talvella. Se on helppoa ja turvallista hyötyliikuntaa.

    Talvipyöräilyä

    Kannustin autoilusta luopumiseen

    Julkaistu Helsingin Sanomissa 12.11.2009

    Työpaikat tarjoavat tänä päivänä työntekijöilleen ilmaisia parkkipaikkoja. Kysytyllä liikepaikalla esimerkiksi Helsingin I-vyöhykkeellä työpäivän mittaisen pysäköinnin arvo kuukaudessa on lähes 500 euroa. Työntekijä, joka pyöräilee, käyttää joukkoliikennettä, tai kävelee työmatkat, ei tarvitse parkkipaikkaa. Hänen tulisi saada parkkipaikan arvoinen korotus palkkaansa, koska hän tuottaa säästöä työnantajalle. Nykyinen käytäntö on yksityisautoilun subventoimista.