Epäsuorat kustannukset eivät näy autoilun hinnoissa

(Julkaistu Helsingin Sanomissa 4.2.2011)

Keskustelu ruuhkamaksuista käy kiivaana. Eräs toistuva argumentti niitä vastaan on, että autoilijaa jo nyt rahastetaan liikaa. Mutta miten tämän asian laita todellisuudessa on?

Autoilun aiheuttamia haittoja kaupunkialueilla ovat melu, päästöt, ruuhkat sekä tilantarve. Tieliikenteen melun kustannuksiksi Euroopassa on arvioitu jopa 2 prosenttia BKT:sta.

Suomen hiilidioksidipäästöistä karhunosa on peräisin autoilusta. Melu ja pienhiukkaspäästöt tekevät alueita kelvottomaksi asuin- ja virkistyskäytössä, laskevat kiinteistöjen ja tonttien arvoa, ja aiheuttavat terveysongelmia.

Jostakin syystä päästöt ja ruuhkat hallitsevat keskustelua autoilun haitoista, vaikka tilan vieminen on jopa suurempi haitta. Noin neljännes kaupungin pinta-alasta menetetään autoille, sillä autot tarvitsevat teitä, pysäköintipaikkoja, eritasoliittymiä ja risteysalueita. Tämä tila on poissa asunnoilta, toimistoilta, ja viheralueilta. Käsityksen haitan huikeasta rahallisesta arvosta saa pohtimalla, paljonko maksaa neljäsosa Helsingin, Tampereen tai Turun pinta-alasta.

Epäsuorat kustannukset – melu, päästöt, tilan vieminen tai ruuhkat – eivät toistaiseksi näy autoilun hinnoissa. Päinvastoin kuin usein väitetään, yksityisautoilua kaupungeissa siis subventoidaan.