Keskustatunneli

Tyypillinen argumentti keskustatunnelin puolesta on, että keskustatunneli vähentää autoliikennettä keskustassa ja sitä kautta parantaa kevyen liikenteen asemaa, kun läpiajoliikenne poistuu katuverkosta. Tämän väitteen esitti esimerkiksi tänään Helsinki-päivänä Mtv3:n uutisissa kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Harry Bogomoloff (kok).

Nähdäkseni argumentti ei päde, eli keskustatunneli ei vähennä liikennettä katuverkossa. Hahmotan keskustatunneliin liittyvän liikennesuunnittelullisen ongelman matemaattisesti.

Kitchen Funnel

Ongelman voi kuvata suppilon ja pallomeren avulla. Suppilo kuvastakoon Helsingin kantakaupungin katuverkon rajallista välityskykyä. Suppilon läpi valuvat pallomeren pallot kuvastakoon autoliikennettä keskustassa. Samasta rajallisesta kapasiteetista kilpailevat tällä hetkellä sekä läpiajoliikenne lännen ja idän välillä, sekä muu autoliikenne, esimerkiksi kaupungin sisäinen liikenne.

Olkoon pallomeressä keltaisia ja punaisia palloja. Keltaiset pallot vastatkoon läpiajoliikennettä ja punaiset kaikkea muuta keskustan autoliikennettä. Oletetaan edelleen, että rakennetaan keskustatunneli. Oletetaan optimistisesti, että sen seurauksena aivan kaikki läpiajoliikenne idän ja lännen välillä poistuu kantakaupungista. Kuvitellaan se siten, että suppiloon valuvasta pallomerestä poistetaan keltaiset pallot.

Mitä nyt tapahtuu? Suppilosta valuu nyt pelkästään punaisia palloja (kaikki muu liikenne) edelleen suppilon täyden välityskyvyn mukaisesti. Mitä keskustan ruuhkille siis tapahtuu? Ei mitään: autoliikenne tai ruuhkat kantakaupungissa eivät vähene, sillä muu autoliikenne valtaa katuverkosta vapautuneen lisäkapasiteetin välittömästi.

Moskeija ei laskenut asuntojen hintoja Mellunmäessä

Joulukuussa 2010 islamilainen Resalat-yhteisö päätti siirtää moskeijansa Roihuvuoresta Mellunmäkeen. Monet asukkaat ja ulkopuolisetkin närkästyivät. Esimerkiksi HS:n sivuilla pelättiin asunnon arvon laskua:

”Jos olisin tiennyt syyskuussa moskeijan tulosta, emme olisi hankkineet nykyistä arvokasta osakettamme, koska sen arvo lähtee heti laskuun.”  (HS Omakaupunki)

Halusin nähdä miten moskeija vaikuttaa asuntojen hintoihin. Tallensin asuntojen.hintatiedot.fi-palvelusta  29.12.2010 Mellummäen (postinumero 00970) toteutuneiden asuntokauppojen hintatiedot. Vertasin hintoja tilanteeseen vuotta myöhemmin, 3.1.2012. Tulokset:

Mediaanineliöhinnat 29.12.2010-3.1.2012:
Yksiöt: +9%
Kaksiot: +-0%
Kolmiot: +2%
Neljä huonetta ja isommat: +-0%

Tämän perusteella moskeija ei kääntänyt asuntojen hintoja ainakaan laskuun. On toki huomioitava, että tämä vertailu koski koko Mellunmäkeä eikä vain Kaunispääntie 5:n naapurustoa. Tarkempia tietoja kun ei ole saatavilla. Lisäksi moskeija tuli entisen baarin paikalle. Myöskään keskikaljakuppila ei yleensä ainakaan nosta asuntojen arvoa. En myöskään ole huomioinut asuntojen yleistä hintakehitystä kuluneen vuoden aikana.

Moskeijoita on Helsingissä myös esimerkiksi Fredrikinkadulla, Munkkiniemessä ja Töölössä, alueilla joiden neliöhinnat ovat likimain koko maan korkeimmat.

Vertailuun käyttämäni Excel-taulukko löytyy tästä: asuntojenhinnatmellunmaki2

 

Kohtuullinen pysäköintivirhemaksu

Mikä olisi sopiva pysäköintivirhemaksu? Tässä ollaan Helsingissä tällä hetkellä aivan liian lepsuja.

  • Vähintään pysäköintimaksun Helsingissä tulisi olla samantasoinen kuin joukkoliikenteen tarkastusmaksun (80 euroa).
  • Jos peltikasa jätetään näköesteeksi suojatien eteen, raitiovaunukiskoille tai kevyen liikenteen väylälle, tulisi peltikasa hinata välittömästi pois. Omistaja saisi auton takaisin maksettuaan pysäköintirikemaksun, sekä hinauskustannukset.
  • Pelastustielle tai invapaikalle pysäköinti on jo niin törkeä ja jopa henkiä vaarantava teko, että siitä ottaisin kortin kuukaudeksi hyllylle.
  • Toistuvista rikkeistä peltikasa tulisi takavarikoida valtiolle.

Pentti Linkola ei mielistele vaan haluaa pari nollaa väestömäärästä pois

Pentti Linkola Vantaalla 20/2010, kuva (c) TK

Tässä tyhjän puheen maailmassa on arvostettava miestä, joka ei myötäile, ei rahtuakaan mielistele kuulijaansa. Sama viesti Pentti Linkolalla oli Vantan vihreiden nuorten ja opiskelijoiden järjestämässä paneelikeskustelussa 26.11.2010, joka hänen teksteistään on ollut luettavissa jo vuosikymmenien ajan. Sanoma ei muutu vuosien varrella, eikä viesti riipu kuulijakunnasta. Tavoite on maapallon säilyttäminen elinkelpoisena. Ongelmien äiti on ihmisen liikakansoitus. Maksimissaan tulisi hyväksyä 2 lasta naarasta kohden. Vahvaa hallintoa tarvitaan kansan syntyvyyden ja kulutustason pitämiseksi aisoissa. Länsimaisessa parlamentaarisessa demokratiassa massat päättävät, ja massat haluavat aina vain lisää ”leipää ja sirkushuveja”: autoja, kesämökkejä, lentomatkoja, ja todisteena tästä länsimaiden kulutustaso on nykyisellä öykkärimäisellä tasolla. Tämä käy lopulta koko biosfäärin — siis myös ihmisen — tuhoksi. Linkolan yhteiskunnassa massoja ohjaa ajattelevan vähemmistön muodostama voimakas hallitus, jolla on kurin ja pakon ylläpitämiseksi käytössään vahvat poliisivoimat.

Olisiko uudesta tekniikasta maapallon ja sivilisaation pelastajaksi? Pentti Linkola tyrmää tämän täysin. Tekniikkausko ei Linkolan mielestä eroa mitenkään uskosta, jossa jumala pelastaisi planeetan ja ihmiskunnan. Linkolan mielestä tekniikka on tuonut mukanaan vain kulutustason kasvua ja lisää ongelmia, eikä päinvastaisesta ole todisteita.

Mitä sitten ihmisen tulisi tehdä luonnon pelastamiseksi? Tässä Linkolan keskeinen ajatus on luopuminen, ja tässä kohtaa ehkä parhaiten ymmärrän Linkolan ajatusmaailmaa. Todellakin ihmisellä on kummallinen tapa touhuta ja häärätä ja ”hoitaa” asioita kuntoon. Esimerkiksi ”metsänhoito” on Linkolalle jo sanana synkkä vitsi. Parasta ”metsänhoitoa” olisi vain pysyä erossa metsästä. Näin avohakkuulla raiskattu luonto olisi jo muutaman sadan vuoden päästä palannut ennalleen, aarniometsäksi. ”Ihmisen tulee istua hiljaa paikallaan ja pyörittää peukaloitaan”, Linkola sanoo.

Hieman keskustelu sivusi myös pääkaupunkiseudun politiikkaa ja Helsingin ahmaisemaa Sipoon osaa, joka Linkolan mielestä on sympaattista, harvaan asuttua aluetta. Linkola kauhisteli Vihreiden Otto Lehtipuun lausuntoa, jossa Lehtipuu piti myönteisenä että Sipoo voidaan nyt rakentaa. Pääsin esittämään tähän yleisökysymyksen, miksi Linkolan mielestä on parempi jättää Sipoo rakentamatta, minkä seurauksena ihmiset muuttavat esimerkiksi Nurmijärvelle ja ajavat sieltä kaukaa yksityisautoillaan Helsinkiin töihin. Linkola ohitti kysymykseni, ja arvaan kyllä miksi.

Kysyin myös, miksi Linkola on perustanut Luonnonperintösäätiön, joka hankkii ja rauhoittaa suomalaista metsää, jos toivoa ei juuri ole. Tässä on Linkolan mukaan kyse viivytystaistelusta. Parasta mitä tänä päivänä voi tehdä on pelata aikaa. Lopullista tuhoa tuskin voidaan estää mutta sitä voidaan lykätä, ehkä vuosia, ehkä vain päiviä tai sekunteja. Itsekin teen silloin tällöin lahjoituksia Luonnonperintösäätiölle: http://www.luonnonperintosaatio.fi/