Ahvenanmaa

Perussuomalaisten varjobudjetti kritisoi rahansiirtoja Ahvenanmaalle. PS on närkästynyt siitä, että Ahvenanmaalle annetaan liikaa rahaa suhteessa muihin kuntiin.  Kävin Tilastokeskuksen sivuilla selviättämässä kuntien samaat valtionosuudet. Kuntien asukasta kohden saamista valtionosuuksista vuonna 2008 tein tämän kaavion (klikkaa isommaksi):

Ahvenanmaan suhteellinen osuus on jostakin syystä kieltämättä korkea, joten perussuomalaisten nostaman älämölön ymmärtää. Katsotaanpa kuitenkin osuutta kaikista siirroista:

 

Silmätikuksi nostetun Ahvenanmaan osuus kaikista valtion rahansiirroista kunnille on vain 2 prosenttia. Kaikkiaan kunnille on vuonna 2008 siirretty yli 9 miljardia euroa. Suomen osuus esimerkiksi Kreikan tukipaketista on 1,5 miljardia. Kertaluontoinen Kreikan tukipaketti on pikkurahaa maan jokavuotisiin sisäisiin rahansiirtoihin verrattuna.

Tilastokeskuksen aineistosta selviää, että ahvenanmaalaiset ovat erinomaisia veronmaksajia (tuorein tieto vuodelta 2006):

Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan lisäksi vain Ahvenanmaa yltää maan keskiarvon yli mitä tulee maksettuihin veroeuroihin asukasta kohden.

Ymmärrän silti perussuomalaisten närkästyksen. Miksi ahvenanmaalaiset saavat niin paljon enemmän (asukasta kohden) kuin muut? Miksi erityiskohtelu? Perussuomalaisten on helppo piikitellä pientä Ahvenanmaata. Siellä ei ole heillä äänestäjiä, ja ruotsalaisvihaa hyödyntämällä populistipuolue luonnollisestä yrittää kerätä kannatusta.

Rahansiirrot kunnille on tärkeä aihe. Miksi pääkaupunkiseutua, Uuttamaata, Pirkanmaata ja Varsinais-Suomea lukuunottamatta Suomen kaikki kunnat saavat maan keskiarvoa enemmän valtion rahaa asukasta kohden? Eikö tulisi vaatia kaikkien kuntien tasapuolista kohtelua? Eikö tulisi lopettaa holtiton rahan siirto etelästä muualle Suomeen, kuten Pohjois-Karjalaan, Lappiin, tai Ahvenanmaalle?

Pelkistä metropolialueen liikenneinvestoinneista espoolaisten autoilijoiden himoitsema keskustatunneli (0,5 miljardia euroa), tai joukkoliikenteen kannattajien länsimetro (0,8 miljardia) sekä kehärata olisi tehty jo aikoja sitten, jos kuntia kohdeltaisiin tasapuolisesti. Ahvenanmaan, tai Kreikan vihatun tukipaketin, osuus tässä kokonaisuudessa on mitätön.

Pentti Linkola ei mielistele vaan haluaa pari nollaa väestömäärästä pois

Pentti Linkola Vantaalla 20/2010, kuva (c) TK

Tässä tyhjän puheen maailmassa on arvostettava miestä, joka ei myötäile, ei rahtuakaan mielistele kuulijaansa. Sama viesti Pentti Linkolalla oli Vantan vihreiden nuorten ja opiskelijoiden järjestämässä paneelikeskustelussa 26.11.2010, joka hänen teksteistään on ollut luettavissa jo vuosikymmenien ajan. Sanoma ei muutu vuosien varrella, eikä viesti riipu kuulijakunnasta. Tavoite on maapallon säilyttäminen elinkelpoisena. Ongelmien äiti on ihmisen liikakansoitus. Maksimissaan tulisi hyväksyä 2 lasta naarasta kohden. Vahvaa hallintoa tarvitaan kansan syntyvyyden ja kulutustason pitämiseksi aisoissa. Länsimaisessa parlamentaarisessa demokratiassa massat päättävät, ja massat haluavat aina vain lisää ”leipää ja sirkushuveja”: autoja, kesämökkejä, lentomatkoja, ja todisteena tästä länsimaiden kulutustaso on nykyisellä öykkärimäisellä tasolla. Tämä käy lopulta koko biosfäärin — siis myös ihmisen — tuhoksi. Linkolan yhteiskunnassa massoja ohjaa ajattelevan vähemmistön muodostama voimakas hallitus, jolla on kurin ja pakon ylläpitämiseksi käytössään vahvat poliisivoimat.

Olisiko uudesta tekniikasta maapallon ja sivilisaation pelastajaksi? Pentti Linkola tyrmää tämän täysin. Tekniikkausko ei Linkolan mielestä eroa mitenkään uskosta, jossa jumala pelastaisi planeetan ja ihmiskunnan. Linkolan mielestä tekniikka on tuonut mukanaan vain kulutustason kasvua ja lisää ongelmia, eikä päinvastaisesta ole todisteita.

Mitä sitten ihmisen tulisi tehdä luonnon pelastamiseksi? Tässä Linkolan keskeinen ajatus on luopuminen, ja tässä kohtaa ehkä parhaiten ymmärrän Linkolan ajatusmaailmaa. Todellakin ihmisellä on kummallinen tapa touhuta ja häärätä ja ”hoitaa” asioita kuntoon. Esimerkiksi ”metsänhoito” on Linkolalle jo sanana synkkä vitsi. Parasta ”metsänhoitoa” olisi vain pysyä erossa metsästä. Näin avohakkuulla raiskattu luonto olisi jo muutaman sadan vuoden päästä palannut ennalleen, aarniometsäksi. ”Ihmisen tulee istua hiljaa paikallaan ja pyörittää peukaloitaan”, Linkola sanoo.

Hieman keskustelu sivusi myös pääkaupunkiseudun politiikkaa ja Helsingin ahmaisemaa Sipoon osaa, joka Linkolan mielestä on sympaattista, harvaan asuttua aluetta. Linkola kauhisteli Vihreiden Otto Lehtipuun lausuntoa, jossa Lehtipuu piti myönteisenä että Sipoo voidaan nyt rakentaa. Pääsin esittämään tähän yleisökysymyksen, miksi Linkolan mielestä on parempi jättää Sipoo rakentamatta, minkä seurauksena ihmiset muuttavat esimerkiksi Nurmijärvelle ja ajavat sieltä kaukaa yksityisautoillaan Helsinkiin töihin. Linkola ohitti kysymykseni, ja arvaan kyllä miksi.

Kysyin myös, miksi Linkola on perustanut Luonnonperintösäätiön, joka hankkii ja rauhoittaa suomalaista metsää, jos toivoa ei juuri ole. Tässä on Linkolan mukaan kyse viivytystaistelusta. Parasta mitä tänä päivänä voi tehdä on pelata aikaa. Lopullista tuhoa tuskin voidaan estää mutta sitä voidaan lykätä, ehkä vuosia, ehkä vain päiviä tai sekunteja. Itsekin teen silloin tällöin lahjoituksia Luonnonperintösäätiölle: http://www.luonnonperintosaatio.fi/