The secret of Hockenheim: locating the site of Jim Clark’s fatal accident

Using this sketch and some google maps you should be able to locate the correct site quite easily even though there are no signs in the terrain and the original track has been dismounted and replaced by young forest.
The official memorial (in this picture) is a mile away from the actual accident site.
This is where Jim Clark died on April 7th, 1968. There is an inofficial memorial in the forest well hidden between two conifer trees. Pictures of Jim Clark, the Scottish flag and fresh flowers prove that Clark is remembered still some 50 years later.
Jim Clark’s lotus F2 was completely destroyed in the crash. Due to puncture or some other technical failure Clark lost control of his Lotus at 225 km/h and went off the track in an 45 degree angle hitting trees that instantly killed the two time world champion. On today’s tracks with wide run-off areas and protected cockpits this type of accident would most likely not be fatal.

Fillarimessut 4.3.2012




Kävin kameran kanssa fillarimessuilla (Helsingin messukeskus, 2-4.3.2012) ja löysin erinäistä mielenkiintoista.

Zambiken runko on tehty bambusta käsityönä Sambiassa. Keskiö, emäputki, satulaputki ja dropoutit ovat alumiinivahvisteisia ja kiinitetty hamppusidoksella runkoon. Osat ovat standardikokoa: keskiö 68 mm brittikierteellä, satulaputki 27,2 mm, emäputki 1 1/8 tuumainen. Dropoutteja saa sekä vaihde- että sinkulapyörille sopivana, joten tästä saa kasattua haluamansa fillarin. Runkojen hinta on noin 950 euroa.

Rungoista saa kasattua sekä maantie- että maastopyörän tai sinkulan/fiksin.

Pelagon osastolla oli esillä Helsingissä suunnitellun tavarapyörän proto. Monet uskovat tavarafillarien yleistyvän ryminällä lähitulevaisuudessa. Katso myös tavarafillari.fi

Bianchin osastolla silmään pisti tyylikäs sinkula Pista Via Brera. Nahkapenkki, korkkigripit, MKS Sylvan -polkimet.

Sähköpyörät yleistyvät kovasti. Jos sähköpyörän ansiosta useampi vaihtaa auton fillariin edes silloin tällöin, niin tämä on kaupunkilaisten kannalta yksinomaan myönteistä kehitystä.
Toisaalta sähkömoottori tuo lisää monimutkaisuutta ja huoltokohteita pyörään, ja nostaa pyörän hintaa sekä painoa.

Ulkoinen vaihtajatekniikka on säilynyt ällistyttävän samanlaisena jo yli 50 vuotta. Sähkövaihtajien pitäisi tehdä vaihtamisesta nopeampaa ja täsmällisempää.

Muita havaintoja:

  • Fillarimessut järjestettiin retki-, kunto-, golf-, kalastus- ja metsästysmessujen yhteydessä. Tämä kertoo että pyöräily nähdään vapaa-ajan harrastuksena tai liikuntamuotona. Todellisuudessa useimmille pyöräily on kätevä tapa liikkua paikasta toiseen, terveellisesti, ekologisesti ja näppärästi ilman autoa.
  • Missä läskipyörät (fatbike)? En nähnyt ainoatakaan, kiersinkö alueen huolimattomasti?

Ahvenanmaa




Perussuomalaisten varjobudjetti kritisoi rahansiirtoja Ahvenanmaalle. PS on närkästynyt siitä, että Ahvenanmaalle annetaan liikaa rahaa suhteessa muihin kuntiin.  Kävin Tilastokeskuksen sivuilla selviättämässä kuntien samaat valtionosuudet. Kuntien asukasta kohden saamista valtionosuuksista vuonna 2008 tein tämän kaavion (klikkaa isommaksi):

Ahvenanmaan suhteellinen osuus on jostakin syystä kieltämättä korkea, joten perussuomalaisten nostaman älämölön ymmärtää. Katsotaanpa kuitenkin osuutta kaikista siirroista:

 

Silmätikuksi nostetun Ahvenanmaan osuus kaikista valtion rahansiirroista kunnille on vain 2 prosenttia. Kaikkiaan kunnille on vuonna 2008 siirretty yli 9 miljardia euroa. Suomen osuus esimerkiksi Kreikan tukipaketista on 1,5 miljardia. Kertaluontoinen Kreikan tukipaketti on pikkurahaa maan jokavuotisiin sisäisiin rahansiirtoihin verrattuna.

Tilastokeskuksen aineistosta selviää, että ahvenanmaalaiset ovat erinomaisia veronmaksajia (tuorein tieto vuodelta 2006):

Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan lisäksi vain Ahvenanmaa yltää maan keskiarvon yli mitä tulee maksettuihin veroeuroihin asukasta kohden.

Ymmärrän silti perussuomalaisten närkästyksen. Miksi ahvenanmaalaiset saavat niin paljon enemmän (asukasta kohden) kuin muut? Miksi erityiskohtelu? Perussuomalaisten on helppo piikitellä pientä Ahvenanmaata. Siellä ei ole heillä äänestäjiä, ja ruotsalaisvihaa hyödyntämällä populistipuolue luonnollisestä yrittää kerätä kannatusta.

Rahansiirrot kunnille on tärkeä aihe. Miksi pääkaupunkiseutua, Uuttamaata, Pirkanmaata ja Varsinais-Suomea lukuunottamatta Suomen kaikki kunnat saavat maan keskiarvoa enemmän valtion rahaa asukasta kohden? Eikö tulisi vaatia kaikkien kuntien tasapuolista kohtelua? Eikö tulisi lopettaa holtiton rahan siirto etelästä muualle Suomeen, kuten Pohjois-Karjalaan, Lappiin, tai Ahvenanmaalle?

Pelkistä metropolialueen liikenneinvestoinneista espoolaisten autoilijoiden himoitsema keskustatunneli (0,5 miljardia euroa), tai joukkoliikenteen kannattajien länsimetro (0,8 miljardia) sekä kehärata olisi tehty jo aikoja sitten, jos kuntia kohdeltaisiin tasapuolisesti. Ahvenanmaan, tai Kreikan vihatun tukipaketin, osuus tässä kokonaisuudessa on mitätön.

My Surly Cross Check build

Bild





I am very pleased with this Surly Cross Check I built last winter. Its steel frame absorbs bumps giving a smooth, still fast ride. It has all the fender, rack, and bottle cage mounts you’ll ever need (the 2011 version of the fork even has lowrider rack mounts which the pictured 2010 model lacks). I’ve ridden mine both with a Soma 3-speed moustache bar, and Nitto drops. Currently I run 1×8 gears with a Shimano bar end shifter in friction mode on the right hand bar end. To the left I have a mirror, since for security I really like mirrors in traffic. To add some luxury I have a Brooks B17 Special honey-coloured saddle and matching handle bar tape. The cranks and 44 tooth chainring are made by Sturmey-Archer. The mudguards are from the SKS chromoplastics line. This is a perfect commuter, a comfortable touring bike, and a great choice for century rides. I’ve ridden it some 3000km during this season, out of which 245 km during a single day.

Soma Saga, 1000km review




Soma Saga

Soma Saga is a touring bike frameset made out of chromoly steel. I have ridden mine 1300 km now, both with a drop bar and a butterfly bar, the latter with a longer stem. I have a 52 cm frame that I purchased from the US.

What I like:

  • It’s a great looking utility bike frameset
  • Huge tire clearance (on 26″ frame): I run 2.1″ studded tires during winter – with fenders!
  • It has all the mounts you need: for front and rear rack, fenders, 3 water bottle cages, plus there’s a kickstand plate, which the competing Surly Long Haul Trucker lacks; there’s even an extra spoke holder on the chainstay
  • What I don’t like:

  • – Paint quality: paint chips real easily
  • – The frame is quite heavy and slow. It’s a frame for loaded touring, and can haul heavy cargo while still handling well, but its not fast.
  • – Frame finish wasn’t perfect from the factory. The bottom bracket shell wasn’t properly chased and faced and the bottom bracket didn’t align well on first install. In the end we managed to install it without needing to reface and rechase the shell, but it was a hassle.
  • Soma Saga

    Epäsuorat kustannukset eivät näy autoilun hinnoissa




    (Julkaistu Helsingin Sanomissa 4.2.2011)

    Keskustelu ruuhkamaksuista käy kiivaana. Eräs toistuva argumentti niitä vastaan on, että autoilijaa jo nyt rahastetaan liikaa. Mutta miten tämän asian laita todellisuudessa on?

    Autoilun aiheuttamia haittoja kaupunkialueilla ovat melu, päästöt, ruuhkat sekä tilantarve. Tieliikenteen melun kustannuksiksi Euroopassa on arvioitu jopa 2 prosenttia BKT:sta.

    Suomen hiilidioksidipäästöistä karhunosa on peräisin autoilusta. Melu ja pienhiukkaspäästöt tekevät alueita kelvottomaksi asuin- ja virkistyskäytössä, laskevat kiinteistöjen ja tonttien arvoa, ja aiheuttavat terveysongelmia.

    Jostakin syystä päästöt ja ruuhkat hallitsevat keskustelua autoilun haitoista, vaikka tilan vieminen on jopa suurempi haitta. Noin neljännes kaupungin pinta-alasta menetetään autoille, sillä autot tarvitsevat teitä, pysäköintipaikkoja, eritasoliittymiä ja risteysalueita. Tämä tila on poissa asunnoilta, toimistoilta, ja viheralueilta. Käsityksen haitan huikeasta rahallisesta arvosta saa pohtimalla, paljonko maksaa neljäsosa Helsingin, Tampereen tai Turun pinta-alasta.

    Epäsuorat kustannukset – melu, päästöt, tilan vieminen tai ruuhkat – eivät toistaiseksi näy autoilun hinnoissa. Päinvastoin kuin usein väitetään, yksityisautoilua kaupungeissa siis subventoidaan.

    Google is much larger than Microsoft’s Bing

    Bild




    I’ve compared search engines for Finnish magazines since 1999. I have a method that quite accurately estimates search engine relative sizes. Microsoft, with its new Bing, is pushing into Google’s territory. However, Microsoft’s new product only indexes ca 1/4 out of the amount of pages that Google does. In fact, Bing today is only half the size of Google 3 years ago. With Microsoft’s resources, it ought to be able to do better than this.