Bike trip Verona – Lyon 29 July – 6 August, 2017

Postat av
Svara


Started in Verona, Italy; headed southwest. Crossed the Alps from Italy over to France at 2000 meters at Colle della Maddalena. Rode on via Gap and Grenoble to Lyon. During 9 days I peddled ca 860 km. The route I improvised as I went, I had no pre-booked hotels or campsites.


Cremona, Lombardy, Italy.


Borgo San Dalmazzo.


Roccavione.


Andonno.


Valdieri.


Torrente Gesso, Entracque.


Watering up @ Entracque, Italy.


Entracque, Italy.


Entracque, Italy.


Entracque, Italy.


Supper’s ready…


Alpine river.


Valdieri.


Pietraporzio.


Argentera – serpentine road toward Collo della Maddalena.


Larche. Watch closely – that is a sheep flock!


Leaving the Italian Alps behind, crossing over to France, altitude 2000 m.


Larche.


A sheep flock blocking the road in Sant-Paul-sur-Ubaye, French Alps.


Corps.


L’Isère, Grenoble.


Lyon.


Lyon. Old architecture.


Lyon. New architecture (Confluence).

Bike trip, summer 2013: Netherlands, Germany Belgium (~ 1000 km, 8 days)

Bild

Svara

Keskustatunneli

Postat av
Svara

Tyypillinen argumentti keskustatunnelin puolesta on, että keskustatunneli vähentää autoliikennettä keskustassa ja sitä kautta parantaa kevyen liikenteen asemaa, kun läpiajoliikenne poistuu katuverkosta. Tämän väitteen esitti esimerkiksi tänään Helsinki-päivänä Mtv3:n uutisissa kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Harry Bogomoloff (kok).

Nähdäkseni argumentti ei päde, eli keskustatunneli ei vähennä liikennettä katuverkossa. Hahmotan keskustatunneliin liittyvän liikennesuunnittelullisen ongelman matemaattisesti.

Kitchen Funnel

Ongelman voi kuvata suppilon ja pallomeren avulla. Suppilo kuvastakoon Helsingin kantakaupungin katuverkon rajallista välityskykyä. Suppilon läpi valuvat pallomeren pallot kuvastakoon autoliikennettä keskustassa. Samasta rajallisesta kapasiteetista kilpailevat tällä hetkellä sekä läpiajoliikenne lännen ja idän välillä, sekä muu autoliikenne, esimerkiksi kaupungin sisäinen liikenne.

Olkoon pallomeressä keltaisia ja punaisia palloja. Keltaiset pallot vastatkoon läpiajoliikennettä ja punaiset kaikkea muuta keskustan autoliikennettä. Oletetaan edelleen, että rakennetaan keskustatunneli. Oletetaan optimistisesti, että sen seurauksena aivan kaikki läpiajoliikenne idän ja lännen välillä poistuu kantakaupungista. Kuvitellaan se siten, että suppiloon valuvasta pallomerestä poistetaan keltaiset pallot.

Mitä nyt tapahtuu? Suppilosta valuu nyt pelkästään punaisia palloja (kaikki muu liikenne) edelleen suppilon täyden välityskyvyn mukaisesti. Mitä keskustan ruuhkille siis tapahtuu? Ei mitään: autoliikenne tai ruuhkat kantakaupungissa eivät vähene, sillä muu autoliikenne valtaa katuverkosta vapautuneen lisäkapasiteetin välittömästi.

Fillarimessut 4.3.2012

Postat av
Svara

Kävin kameran kanssa fillarimessuilla (Helsingin messukeskus, 2-4.3.2012) ja löysin erinäistä mielenkiintoista.

Zambiken runko on tehty bambusta käsityönä Sambiassa. Keskiö, emäputki, satulaputki ja dropoutit ovat alumiinivahvisteisia ja kiinitetty hamppusidoksella runkoon. Osat ovat standardikokoa: keskiö 68 mm brittikierteellä, satulaputki 27,2 mm, emäputki 1 1/8 tuumainen. Dropoutteja saa sekä vaihde- että sinkulapyörille sopivana, joten tästä saa kasattua haluamansa fillarin. Runkojen hinta on noin 950 euroa.

Rungoista saa kasattua sekä maantie- että maastopyörän tai sinkulan/fiksin.

Pelagon osastolla oli esillä Helsingissä suunnitellun tavarapyörän proto. Monet uskovat tavarafillarien yleistyvän ryminällä lähitulevaisuudessa. Katso myös tavarafillari.fi

Bianchin osastolla silmään pisti tyylikäs sinkula Pista Via Brera. Nahkapenkki, korkkigripit, MKS Sylvan -polkimet.

Sähköpyörät yleistyvät kovasti. Jos sähköpyörän ansiosta useampi vaihtaa auton fillariin edes silloin tällöin, niin tämä on kaupunkilaisten kannalta yksinomaan myönteistä kehitystä.
Toisaalta sähkömoottori tuo lisää monimutkaisuutta ja huoltokohteita pyörään, ja nostaa pyörän hintaa sekä painoa.

Ulkoinen vaihtajatekniikka on säilynyt ällistyttävän samanlaisena jo yli 50 vuotta. Sähkövaihtajien pitäisi tehdä vaihtamisesta nopeampaa ja täsmällisempää.

Muita havaintoja:

  • Fillarimessut järjestettiin retki-, kunto-, golf-, kalastus- ja metsästysmessujen yhteydessä. Tämä kertoo että pyöräily nähdään vapaa-ajan harrastuksena tai liikuntamuotona. Todellisuudessa useimmille pyöräily on kätevä tapa liikkua paikasta toiseen, terveellisesti, ekologisesti ja näppärästi ilman autoa.
  • Missä läskipyörät (fatbike)? En nähnyt ainoatakaan, kiersinkö alueen huolimattomasti?

Moskeija ei laskenut asuntojen hintoja Mellunmäessä

Postat av
Svara

Joulukuussa 2010 islamilainen Resalat-yhteisö päätti siirtää moskeijansa Roihuvuoresta Mellunmäkeen. Monet asukkaat ja ulkopuolisetkin närkästyivät. Esimerkiksi HS:n sivuilla pelättiin asunnon arvon laskua:

”Jos olisin tiennyt syyskuussa moskeijan tulosta, emme olisi hankkineet nykyistä arvokasta osakettamme, koska sen arvo lähtee heti laskuun.”  (HS Omakaupunki)

Halusin nähdä miten moskeija vaikuttaa asuntojen hintoihin. Tallensin asuntojen.hintatiedot.fi-palvelusta  29.12.2010 Mellummäen (postinumero 00970) toteutuneiden asuntokauppojen hintatiedot. Vertasin hintoja tilanteeseen vuotta myöhemmin, 3.1.2012. Tulokset:

Mediaanineliöhinnat 29.12.2010-3.1.2012:
Yksiöt: +9%
Kaksiot: +-0%
Kolmiot: +2%
Neljä huonetta ja isommat: +-0%

Tämän perusteella moskeija ei kääntänyt asuntojen hintoja ainakaan laskuun. On toki huomioitava, että tämä vertailu koski koko Mellunmäkeä eikä vain Kaunispääntie 5:n naapurustoa. Tarkempia tietoja kun ei ole saatavilla. Lisäksi moskeija tuli entisen baarin paikalle. Myöskään keskikaljakuppila ei yleensä ainakaan nosta asuntojen arvoa. En myöskään ole huomioinut asuntojen yleistä hintakehitystä kuluneen vuoden aikana.

Moskeijoita on Helsingissä myös esimerkiksi Fredrikinkadulla, Munkkiniemessä ja Töölössä, alueilla joiden neliöhinnat ovat likimain koko maan korkeimmat.

Vertailuun käyttämäni Excel-taulukko löytyy tästä: asuntojenhinnatmellunmaki2

 

Ahvenanmaa

Postat av
Svara

Perussuomalaisten varjobudjetti kritisoi rahansiirtoja Ahvenanmaalle. PS on närkästynyt siitä, että Ahvenanmaalle annetaan liikaa rahaa suhteessa muihin kuntiin.  Kävin Tilastokeskuksen sivuilla selviättämässä kuntien samaat valtionosuudet. Kuntien asukasta kohden saamista valtionosuuksista vuonna 2008 tein tämän kaavion (klikkaa isommaksi):

Ahvenanmaan suhteellinen osuus on jostakin syystä kieltämättä korkea, joten perussuomalaisten nostaman älämölön ymmärtää. Katsotaanpa kuitenkin osuutta kaikista siirroista:

 

Silmätikuksi nostetun Ahvenanmaan osuus kaikista valtion rahansiirroista kunnille on vain 2 prosenttia. Kaikkiaan kunnille on vuonna 2008 siirretty yli 9 miljardia euroa. Suomen osuus esimerkiksi Kreikan tukipaketista on 1,5 miljardia. Kertaluontoinen Kreikan tukipaketti on pikkurahaa maan jokavuotisiin sisäisiin rahansiirtoihin verrattuna.

Tilastokeskuksen aineistosta selviää, että ahvenanmaalaiset ovat erinomaisia veronmaksajia (tuorein tieto vuodelta 2006):

Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan lisäksi vain Ahvenanmaa yltää maan keskiarvon yli mitä tulee maksettuihin veroeuroihin asukasta kohden.

Ymmärrän silti perussuomalaisten närkästyksen. Miksi ahvenanmaalaiset saavat niin paljon enemmän (asukasta kohden) kuin muut? Miksi erityiskohtelu? Perussuomalaisten on helppo piikitellä pientä Ahvenanmaata. Siellä ei ole heillä äänestäjiä, ja ruotsalaisvihaa hyödyntämällä populistipuolue luonnollisestä yrittää kerätä kannatusta.

Rahansiirrot kunnille on tärkeä aihe. Miksi pääkaupunkiseutua, Uuttamaata, Pirkanmaata ja Varsinais-Suomea lukuunottamatta Suomen kaikki kunnat saavat maan keskiarvoa enemmän valtion rahaa asukasta kohden? Eikö tulisi vaatia kaikkien kuntien tasapuolista kohtelua? Eikö tulisi lopettaa holtiton rahan siirto etelästä muualle Suomeen, kuten Pohjois-Karjalaan, Lappiin, tai Ahvenanmaalle?

Pelkistä metropolialueen liikenneinvestoinneista espoolaisten autoilijoiden himoitsema keskustatunneli (0,5 miljardia euroa), tai joukkoliikenteen kannattajien länsimetro (0,8 miljardia) sekä kehärata olisi tehty jo aikoja sitten, jos kuntia kohdeltaisiin tasapuolisesti. Ahvenanmaan, tai Kreikan vihatun tukipaketin, osuus tässä kokonaisuudessa on mitätön.

My Surly Cross Check build

Bild

Svara


I am very pleased with this Surly Cross Check I built last winter. Its steel frame absorbs bumps giving a smooth, still fast ride. It has all the fender, rack, and bottle cage mounts you’ll ever need (the 2011 version of the fork even has lowrider rack mounts which the pictured 2010 model lacks). I’ve ridden mine both with a Soma 3-speed moustache bar, and Nitto drops. Currently I run 1×8 gears with a Shimano bar end shifter in friction mode on the right hand bar end. To the left I have a mirror, since for security I really like mirrors in traffic. To add some luxury I have a Brooks B17 Special honey-coloured saddle and matching handle bar tape. The cranks and 44 tooth chainring are made by Sturmey-Archer. The mudguards are from the SKS chromoplastics line. This is a perfect commuter, a comfortable touring bike, and a great choice for century rides. I’ve ridden it some 3000km during this season, out of which 245 km during a single day.